No, nyt on aika päivittää sivut... sillä blogi hiljenee jälleen...

Lähdin yksin Turkkiin 2.7. Istanbulissa oli koneen vaihto ja oli vähän hankalaa hahmottaa lentokenttä miten pitäisi vaihtaa konetta, onneks sitten löysin oikean paikan ja jatkolentokoneeseen. Antalyassa piti nousta bussiin ja mennä busalla terminaaliin. Siellä oli yks mies jolla oli kyltti englanniksi ja turkiksi. Enkä hallitse hyvin englantia ja melkein lainkaan turkkia. Ymmärsin vain muutamia sanoja lauseista ja jäin miettimään mitä se tarkoitti, koskien matkalaukkua. Tajusin sitten kun bussi pysähtyi terminaaliin ja osa ihmisistä poistui ja osa jäi. Mä olin ihan iiikkk, pitikö mun poistua vai jatkaa... kysyin elekielellä yhdeltä suomalaiselta näköiseltä naiselta että mitä nyt, hän levitti kätensä ja ei tiennyt mitä pitäisi tehdä... No mä jatkoin sit toiseen terminaaliin mihin kaikki loput poistui. Ja odotin liukuhihnalla matkalaukkua. Kaikki saivat laukkujansa ja lähtivät. Mä jäin yksin. Kääkk, ei laukkua... voi ei... mutta päätin tarkistaa koko hihnalinjaston ja löysin yhden laukun. Se oli mun. Se oli mennyt minulta ohi koska monet laukut muistuttavat mun laukkuani. Onneks sit selvisin laukkuni kanssa ulos. Ja kaverini oli mua vastassa.

Mentiin vanhaan Antalyaan lähellä sitä Kalea (linnaketta) ja se oli mukavaa seutua. Paljon suloisia rakennuksia ja paljon majoitusliikkeitä. Majoittauduin yhteen majoituspaikkaan ja levättiin. Seuraavana päivänä mentiin yhteen vesiputouspuistoon missä oli paljon puroja, vesiputouksia... siellä oli kiva ravintola/kahvila missä ei ole sohvilla jalkoja ja pöydillä jalkoja, istuttiin niinkuin lattialle patjojen päälle ja pöydät tosi matalia. Siinä oli mukavaa lekotella ja jutella.  
 

Seuraavana päivänä sitten mentiin Alanyaan. Bussissa on tosi hyvää palvelua. Bussilippun hintaan sisältyi jäätelö ja juotavaa. Bussipoika jakoi jokaiselle vaniljasuklaajäätelö-pikarit ja vettä. Alanyassa majoittauduimme Alanya city-hotelliin, se oli vaatimaton mutta kelpasi meille ja on halpa. Ja sijaitsi ihan hyvässä paikassa, lähellä rantaa ja keskustaa.

Käytiin Kleopatran linnakkeessa katsomassa paikkoja. Se on ihan raunioina ja ei mitään erityistä katsottavaa... Mutta sieltä näkee hyvin Alanyan kaupungille ja oli hieno näkymä.
  

Käytiin myös Damlatas Cavella tippukiviluolassa katsomassa. Siellä on hienoa värikkäitä paikkoja. Tosi kosteaa, että mulle tuli hiki siellä ollessani. Loppuosaan joutui polvillaan kävelemään... huh.
 

Sitten me vuokrasimme auton viideksi päiväksi. Ensimmäisessä liikkeessä omistaja kumppaneineen epäilivät minua että mahdanko osata ajaa ja auto pysyisi ehjänä koska olen KUURO. Vaikka mulla oli ajokortti mukana, eivät silti uskoneet. No okei sitten ja menimme toiseen autovuokraamoon ja sieltä sai heti auton käyttöömme. Se oli semmoinen pieni avojeeppi ja maksoi 100e 5 päiväksi+bensat kulutuksen mukaan. Oikeasti vuokra olisi maksanut 150e, mutta ystäväni joka on omistajan ystävä sai puhuttua alennuksen meille. Auto oli vähän pettymys, siinä ei ollut ohjaustehostinta joten jouduin käyttämään voimia jos aiotaan kääntyä.

Lähdettiin Mersinin Tarsukseen joka on monensadan kilometriä Alanyasta itään. Se oli yllättävän raskas matka, koska lähes koko matka oli ylämäkeä ja tosi mutkaisia vuoristotietä. Matkaa oli muistaakseni noin 400km ja meni 8 tuntia. Kun oltiin perillä Sükrüssa ystäväni veljen kotona mulle tuli pissahätä ja järkytyin... ei vessapyttyä. Vaan lattiavessa.

(kuva otettu eräästä uimapaikan vessasta, kun en kehdannut kuvata ystävän kotoa kuvaa)

Mä sit sanoin että myöhemmin käyn. Pidättelin seuraavaan aamuun. Aamupalan jälkeen lähdettiin keskustaan lääkärille kun mulle tuli varpaiden väliin paha vesirakko joka puhkesi ja tulehtui(sain salvat), toivoin että siellä olisi normaali vessa, ja pöh. Joka paikassa oli tuommoista lattiavessa. Käytiin jopa kalliissa kahvilassa johon kokoontuu rikkaat, mutta siellä kans lattiavessa. Ystäväni sitten käski mua lopettamaan hienostelun ja opettelemaan käymään lattiavessassa. Hetken mielessäni harjoittelin miten sinne mennään ja miten pissaan ym... Oli niin pakko mennä muuten rakko halkeaa... Olo oli kuin metsässä... mutta vessan haju oli vähän paha. Vähän kuvotti mutta oli pakko. Homma ohi ja tein sen! Niin uskaltauduin myös ystävän kotona käymään siellä ja ei se niin ihmeempää ole, ihan okoo.

Siellä liikenteessä havaitsin, että olinkin kaupungin nähtävyys. Lähes kaikki tuijoittivat minua, vaalea, lihava, ulkomaalainen nainen joka ajaa autoa. Siellä en nähny yhtään naista joka ajaa autoa. Jopa eräässä liikennevaloissa yks traktoria ajava mies tuijoitti minua kauan. Kun tuli vihreä valo ja mies vaan jatkoi tuijoittamista. Ystäväni hermostui ja viittoi että kato liikennevaloa. Kesti vähän kun mies älysi tajuta että piti jatkaa matkaansa. Joka paikoissa mua tuijoitetaan. Huhhh... tunsin että olisin joku julkkis tai jotain... huoh...

Käytiin katselemassa paikkoja ja piknikillä eräässä puistossa missä on paljon tämmöisiä katoksia mitä kaupunki ylläpitää. Semmoinen on hyvä idea. Toisessa paikassa oli jopa grillit jokaisessa pöydissä.
 

Puiston vieressä on pato missä ihmiset uivat, pesevät pyykit, myyvät tai liottavat villoja.
  
Punaisessa säkeissä on villat jota liotetaan padon kylmässä vedessä. Vesi on kyllä kirkasta ja tosi kylmä. Ihmiset uivat. Jopa vaatteet päällä, varsinkin naiset ja tytöt:
 

Ystävän perheen luona valmistettiin ruokaa lattialla. Sipulia pilkotaan lattialla istuen. Kokeilin niiden tapaa pilkoa sipulia, he eivät tarvitse lautaa pilkomiseen. He viiltelivät pystyviilloilla niinkuin lohkoon mutta ei ihan loppuun saakka, ja sitten viipaloivat vaakaviilloilla. Heillä se kävi kätevästi ja mulla ihan kömpelösti että mulle naurettiin. :D Mulle sitten annettiin lautaa apuun.
 Puulauta on mua varten. :d
Siellä juodaan kovasti teetä, tiedättehän sen! Teetä keitetään aina tämmöiseen kannuihin ja kaadetaan tämmöisiin laseihin:

Yhtenä päivänä käytiin lähellä Sükrüa yhdessä moskeijassa missä oli pihalla luola mihin johtaa vähän alemmas ja siinä oli aitaus. Tarinan mukaan että siellä oli 7 miestä ja koira piileskellyt sotaa ja nukahtanut jotain 150 vuotta ja herännyt ja menivät ulos katsaakseen onko sota vielä mutta näkikin jotain outoa ja ottivat selvää ja löysivät kebabkioskin ja halusivat kebabia ja söivät mutta heillä ei ollut rahaa maksaa ja lähtivät. Muut ihmiset ihmettelivät niiden asusteita ja seurasivat ja löysivät heidät kuolleena luolassa. Mä en oikein ymmärtänyt miten se on mahdollista. Monet tulivat sinne katsomaan ja heittivät pikkukiviä pieniin onkaloihin, jos pikkukivi pysyi siinä niin se tarkoitti että on onnea ja jos putoo niin ei ole. Multa putosi kivi. :S
  

Ajelimme vuoristoon ystäväni vanhempien kesäpaikkaan. Matkan varrella oli hänen isänsä kahvila ja parturi. Poikkesimme siellä juomassa teetä ja isä pyysi miniää vähän apuun, kaatamaan viinilehtisäiliöihin vettä. Tällaiset ne ovat.... ei hygeniasta tietoakaan... Meinasivat pistää minulle yhden kotiin, mutta onneks ystäväni sanoi ettei lentokentällä pääse läpi kun on sellaisia tarkkoja sääntöjä, minä siihen totesin että niin totta, ei voikaan. Huh. Sitten jatkoimme matkaa kesäpaikkaan. Siellä oli pieni mökki ja 4 kanaa. He rupesivat keskustelemaan että joskos teurastetaan kaksi kanaa. Voi iikk... teurastus... Pyysin ettei teurasteta mun nähden. Miehet sit tappoivat talon takana kanoja. Vaimo teki niistä lihapaloja ja juhla-aterian koska olen heillä vieraana. Voi kanaparat...
 
Kanoihin siveltiin itsetehtyä tomaattipureeta, suolaa, pippuria, jotain mausteita ja laitettiin uunipannuihin pohjiin ja laitettiin päälle tomaattiviipaleita ja sipulilohkoja. Niitä vietiin kylään uuniin. Mä sisimmässäni ajattelin että varmasti saan vatsataudin seuraavana päivänä, koska hygeniataso on huono ja sen semmoiset... Tomaattipuree säilytettiin lämpimässä mökissä, ei jääkaapissa, purkin kansi näytti likaiselta niinkui ne viinilehtien purkit, veitsit ja ruokailuvälineet säilytettiin ulkona, myös joitakin mausteita ja semmoiset....
 Niillä oli tapana laittaa sanomalehdet niinkuin pöytäliinoiksi ruuan ajaksi. Ja katettiin pöytä. Kylän uunista saatiin myös niitä leipiä mitä syötiin ruoan kanssa. Söin kiltisti ruoat. Tosi herkullisia ja nautin kyllä ateriasta heidän kanssa, olkoot vatsatauti... Mutta onneksi selvisin, mulle ei tullut vatsatautia lainkaan. :D 

Tuli haikea olo kun lähdimme takaisin Alanyaan sivistyksen pariin missä on paljon turisteja... Sükrüssa elin aidossa turkkilaisessa kulttuurissa, missä ystäväni perhe ei ole rikas ja kaupungissa missä ei ole turisteja... Matkan varressa poikkesimme monissa paikoissa. Esim tähän linnaan, missä vallihaudassa uiskentelivat paljon kilpikonnia jota ihmiset ruokkivat leivänpaloilla niinkuin meillä Suomessa sorsia.
  
Allaolevassa postauksessa kaunis linnantorni on täältä linnan vierestä.

  Dimcayi Alanyassa. Siellä oli paljon tälläisia ravintoloita, missä melkein maataan patjoilla ja syödään ja uidaan. Ne ovat minusta kivoja. Kävimme uimassa koska siellä oli kylmää vettä kuin meressä. Siellä merivettä oli ihan tosi lämmintä. Kävimme myös syömässä. Ruoka oli hyvää.
 Mun suosikki oli Adanan kebab. Se on jauhelihasta tehty kepakko, tosi hyvää ja mausteista.

Seuraavana päivänä menimme vuokra-autolla vielä Manavganiin vesiputouksia katsomaan. Kuvien perusteella kuvittelin sen olevan iso paikka, mutta oli ihan pieni.

Sen jälkeen kävimme antiikki-Siteessä katsomassa amfriteatteria ja raunioita sekä pientä kaupunkia. Sitten oli aika palauttaa auto vuokraamoon.
  

 
Alanyan kävelyrannalla missä on paljon purjelaivoja ja diskoja. Siellä me käveltiin aina satamalla ja sen takana hiekkarannalla.  Keskustan reissun jälkeen oli ihanaa kävellä takaisin hotelliin hiekkarantaa pitkin kuunvalossa ja merivesi lämmintä. On niin romanttinen olo...

Muutaman päivän jälkeen menimme takaisin Antalyaan pariksi päiväksi. Taas mentiin vanhaan Antalyaan toiseen hotelliin ja kiertelimme ja teimme viimeiset ostokset.

Kävimme myös moskeijassa sisälle katsomassa paikkoja, eipä ollut ihmeellinen paikka:

16.7. aamulla oli surullinen olo kun piti palata Suomeen. Ei yhtään halunnut palata. No kuitenki olen tässä Suomessa taas...kunnes... ;D

Matka tehty ja nyt vähän aikaa kotona. Mutta oon vielä väsy ja haluton kirjoittelemaan. Haluun takaisin ulkomaille ja miksei pysyvästikin... Kerron sit myöhemmin lisää....

Kiitos Salamanderille ja Sashalle.

Säännöt meni jotakuinkin näin:
1.Voittaja voi laittaa plakaatin omaan blogiinsa.
2.Linkitä postaus siihen blogiin, josta plakaatin sait.
3.Nimeä seitsemän muuta palkinnon saajaa.
4.Linkitä nimeämäsi blogit.
5.Jätä viesti blogeihin, joille plakaatit jaoit.

Jokainen on varmaan saanut samanlaisen tunnuksen. En ole ehtinyt nyt katsoa muiden blogit kun keskityin lomaan ja kesään kun se on lyhyt.

Eilen kävin loma-asuntomessulla, se oli ihan kiva... luksusmökkejä, siellä vois asua vaikka ympäri vuoden ja hyvin. Varustukset upouudet ja luksusta... Mä en silti sieltä ostaisi taloa, kun siellä mökit ovat aika lähekkäin... Ja sijainti ei ole mieleeni, merinäköala on telakoille. Plääh.

No niin, nyt on aika ottaa rennosti ja lähteä lomamatkalle. Blogi hiljenee noin kuukaudeksi.

Joten sorry, decot ym vasta elokuussa. Jos on minun vuoroni, niin please, hyppää yli tai minut listan viimeiseksi tai laita sit vaan mutta palaan asiaan elokuussa.

Myös siilideco jää elokuulle. Anteeksi Laydylime. En ehtinytkään tehdä ajoissa.

Ehkä laitan jossain vaiheessa pikakuulumisia jos ehdin.

HYVÄÄ LOMAA KAIKILLE! Elokuussa "nähdään".

Muuten vaan tein tällaisen tavallisen kortin... olkoot.

Pitkästä aikaa osallistuin  juttuun. Aiheena on: I miss you.

Tein tällaisen kortin.

Toissapäivänä iltana saavuin kotiin juhannusreissusta mökiltä. Kotona odotti paksu kirje ja siinähän SAY5:n viimeinen postilähetys joka sisälsi paljastuksen.

Kiitos KETTUEMOLLE tästä lähetyksestä ja kaikesta lähetyksistä joka on olleet runsaita ja monipuolisia. Hyvää kesää Kettuemolle ja muillekkin. :)

 Iloista Juhannusta kaikille!!

Blogi on lomalla muutaman päivän, joten jos decot ym niin vasta jussin jälkeen pidetään yhteyttä.

Jotkut ovat ruvenneet pikkutarkoiksi joten: Kuvien lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannus 

Tein pari korttia lisää. Lomalla on ihanaa, on aikaa. Mutta huomisesta lähtien vietämme jo juhannusta maalla muutama päivää. Sitten juhannuksen jälkisenä viikolla on valmistautumisviikko ja sitten VIUUUUUUUUUUUUUUUHHHHHHHHHHHH ja olemme poissa blogimaailmasta ja arjesta. Ehkä palaan vasta elokuussa blogimaailmaan. Tai jossain välissä laitan välikuulumiset.

Tässä uudet ATC-kortit:
 Toivomusperhonen Onni

Tässä vielä muutamia SAY:n lähetyksiä ja nyt uusin lähetys tuli tänään. Kiitos! Onpa hienot rasiat!
 Nämä tulivat tänään.

Aiemmat lähetykset:
  Tosi söötti Muumi-kortti.
Kerään muumimukeja, muumikolikoita ym. Tää kortti on mieleiseni. :) Kiitos SAY:lleni.

Mardemoomikan Matkalle Deco, mun aiheeni oli Turkki:

Osallistuin Tinkelin ATC-kiertoon ja valitsin korttinipusta yhden joka on kaunis, aiheena vuodenaika. Sen tilalle pitäisi laittaa uuden. Tein kesäisen atc kortin:

Sitten tässä muutamat ATC kortit jonka väsäsin eilen ja tänään:

1. To Dad, vapaa
2. Lady, vapaa
3. Smell Rose, varattu
4. Believe or dream, varattu
5. Dreams of Paris, varattu
6. Believe to Angel, varattu

Kiitos SAY:lleni niistä kauniista lähetyksestä. Ei ole aavistusta kuka hän on. HMMM.... :D

Nykyään joka paikassa on jonkilainen tulipaloja kun on ollu tosi kuivaa ja kuumaa ja nyt täälläkin tossa kadun toisella puolella oli tulipalo. Aluehälytyskeskuksen mukaan keskisuuri tulipalo. Koko rivitalo paloi. Huomenna tiedän sit enemmän jos juttu menee lehteen. Viimeistään maanantaina.

Mun ottamia kuvia palopaikasta:
   

En tajua kun nykyään päivät on täynnä ohjelmaa. Aikasemmin oli vaan luppoaikaa ja harvoin oli kiireistä ja nyt jo kuukausi joka päivä täyttä tekemistä. Huuh.

Arvonnan palkinnot lähtee ensi viikon alkupuolella.

Tytöllä oli eskarissa kevätjuhla. Täs muutama kuvia:
  

Heips pitkästä aikaa.

Enpä ole päivittänyt sivuja pitkään aikaan. Kaksi viimeistä viikkoa oli täyttä ohjelmaa ja kun oli vapaata niin lepäsin. Nyt onneksi pahimmat menot/tekemiset jo takanapäin. Oli mm. työnjatkokokous, tytön eskarin päättäjäiset, kouluunmenojärjestelyt, ym... Työni jatkettiin 2 viikolla ja sitten alkaa 2 kk LOMA! Loman jälkeen palaan toivottavasti samaan työpaikkaan jatkamaan vähintään vuodeksi.

Eilen siivosin ja iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiikkkkkkkk. Löysin kolme juttua jonka olen unohtanut kokonaan kiireen vuoksi lehti-postipinon sekaan. Anteeksi Tinkeli, anteeksi Nappikappa ja anteeksi Mardemoomika. Eli Tinkelin ATC-kierros 1 saapui, Nappikapan ATC-rinki ja Mardemoomikan Matkalla deco. Onko muita? Toivottavasti ei...apua. Saa sanoa heti jos teillä on tiedossa että jotain on minulla vuorossa. Niin etsin ja teen heti. Nämä kolme teen viikonloppuna ja toivottavasti jatkavat matkaa maanantaina.

Niin, pääasiaan: ARVONTA on suoritettu.

14.000:n nappasi Tiinuli ja arpaonni osui Katille. ONNEA!  Laitatko yhteystietonne sähköpostiin niin laitan postia tulemaan.

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT.

AUTOON TULI 400.000 TÄYTEEN VIIME TIISTAINA JA KÄVIJÖITÄ JOPA LÄHESTYY 14.500:N RAJAA.

KIITOS KAIKILLE LUKIJOILLE!

ARVONTA SUORITETAAN IHAN PIAN....